Turvallisuus on jokaisen perusoikeus. Se tarkoittaa paitsi turvallista elinympäristöä, niin myös syvää turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden toteutuminen edellyttää luottamusta itseen, muihin ihmisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan.
Sisäinen turvallisuutemme on kohdannut viime vuosina uusia haasteita. Vaikka rikollisuus on edelleen vähentynyt, etenkin nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat lisääntyneet ja raaistuneet. Pääkaupunkiseudulle on syntynyt pääosin maahanmuuttajataustaisista nuorista koostuvia jengejä ja niihin kuuluu jo toista sataa jäsentä. Jengirikollisuuteen on puututtava määrätietoisesti sekä kovin että pehmein keinoin. On huolehdittava siitä, että yhteiskunta tarjoaa nuorilleen kiinnostavia tulevaisuudennäkymiä ja keinoja niiden tavoitteluun. Jengeihin päätyneitä on autettava irtaantumaan niistä. Jengiväkivallassa ei kuitenkaan ole kyse mistään oireilusta, vaan rikollisen elämäntavan valitsemisesta. Väkivaltarikosten minimirangaistuksia tulee korottaa ja jengiin kuulumiseen pitää olla rangaistusta ankaroittava tekijä. Meidän on ilmaistava selkeästi, että emme hyväksy väkivaltaa ja jengejä, eikä Ruotsin tie ole meidän tiemme.
Maahanmuuttajien osuus myös seksuaalirikosten tekijöinä on huomattavan suuri. Maahan on tullut huomattavan paljon sellaisia nuoria miehiä, joilla ei ole haluakaan sopeutua tai kotoutua tänne. Tällaiset maahanmuuttajat pitää lähtökohtaisesti palauttaa lähtömaihinsa. Toistuviin rikoksiin tai yhteenkin vakavaan rikokseen syyllistyneet maahanmuuttajat on lähtökohtaisesti karkotettava Suomesta. Myös kaksoiskansalaisuus pitää voida samoilla edellytyksillä poistaa. Suomesta turvaa hakeva ei saa aiheuttaa turvattomuutta täällä jo oleville.
Ulkoinen turvallisuusympäristömme on muuttunut nopeasti huonompaan suuntaan. Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan rikkoi eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän ja johti myös Suomen hakeutumiseen puolustusliitto Naton jäseneksi. Liittoutuneen Suomen keskeisin turva on silti edelleen oma uskottava puolustuskykymme. Meillä on korkea maanpuolustustahto, mitä kuvastaa suomalaisten into hakeutua vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan.
Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta on tehtävä neljäs puolustushaara ja puolustusvoimiemme strateginen kumppani. Puolustusvoimiemme materiaalista valmiutta on jo alettu parantaa, mutta siinä riittää työtä vielä tuleviksi vuosiksikin. Meillä pitää olla halu ja kyky puolustaa maatamme kaikissa olosuhteissa.
Turvallisuuden tuottaminen on valtion ydintehtävä ja joiltain osin myös monopoli. Kokonaisuutena turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia ja Suomen pitää vastakin olla turvallinen maa. Turvallisuudestamme emme tingi.
