fbpx

Month: March 2019

Sinun äänesi ratkaisee

Uusi Suomi Puheenvuoro 30.3.2019 Kentän äänen pitää näkyä puolueen linjassa. Linjaa voi muuttaa äänestämällä, sillä onhan selvää, että puolueen on kuunneltava äänestäjiään. Muutos lähtee puolueen sisältä. Moni keskustelija sosiaalisessa mediassa on näin vaalien alla väittänyt, ettei kokoomusta kannata äänestää, jos haluaa vaikuttaa vaikkapa maahanmuuttoasioihin. Puolueen johdon linjaa on arvosteltu, osin aiheestakin, mutta näissä kommenteissa tahtoo … Read more

Veroeurot pitää käyttää oikein

Uusi Suomi Puheenvuoro 29.3.2019 “Jokainen huonosti käytetty verokruunu on varastamista kansalta”, totesi sosiaalidemokraattinen Ruotsin sosiaaliministeri Gustav Möller aikanaan. Hyvin sanottu. Verojen maksamiselle on aina syy. Valitettavasti nykyaikana on yleistynyt ajatus, jonka mukaan veroeurojen maksaminen olisi tavoiteltava asia. Se on väärä lähtökohta. Veroja maksetaan sen vuoksi, että valtion tehtävät saadaan rahoitettua. Jakovara itsessään ei ole ihailemisen … Read more

Seniorikansalaisten asema on turvattava

Uusi Suomi Puheenvuoro 25.3.2019 Me nuoremmat saamme parhaillaan nauttia niistä hedelmistä, jotka jälleenrakentajasukupolvi kovalla työllään aikoinaan kasvatti. Nyt on meidän vuoromme auttaa ja taata heille arvokas ikääntyminen. Virkeitä ja hyväkuntoisia seniorikansalaisia on enemmän kuin koskaan. He käyttävät varallisuuttaan tavalla, joka työllistää esimerkiksi palvelusektorin yrittäjiä merkittävästi. Siksi eläkkeiden riittävä ostovoima on kaikkien suomalaisten etu. Eläkkeiden ostovoimaa … Read more

Puhdas luonto on elinehto ja meidän kaikkien etu

Tiivis kaupunkirakentaminen ei saa merkitä sitä, että asukkaiden ulkoilu- ja retkeilymahdollisuuksia lähiluonnossa heikennetään. Kaupunginosien luontokohteet ovat metsien suojelun ohella oivallinen keino ylläpitää monimuotoisuutta.

Ympäristö pelastetaan tieteen ja teknologian voimin

Haluan, että planeettamme hyvinvoinnista pidetään huolta. Parhaiten se onnistuu panostamalla innovaatioiden, teknologian ja tieteen kehitykseen.

Minulle on aina ollut itsestään selvää, että omat nurkat pidetään kunnossa. Toisten nurkat ja yhteistilat pidetään vielä paremmassa kunnossa. Naapuria kunnioitetaan ja samaa voidaan vastavuoroisesti odottaa naapurilta.

Sillä ei ole eroa, onko kyse ihmisestä ja hänen kodistaan, kotimaastamme vai planeetastamme. Luonnonvaroja meillä on käytössämme vain rajallinen määrä – aivan kuten verovaroja. Ahneudella ja lyhytnäköisellä asenteella kummatkin hupenevat olemattomiin.

Kun etsimme pitkäkestoisia ratkaisuja ilmastoystävällisten energiamuotojen ja kestävämmän tulevaisuuden edistämiseksi, pitää välttää sortumista suhteettomuuteen ja omaneduntavoitteluun. Mikään ei ole niin tehokasta luonnonsuojelun vastaista työtä kuin maapallon tulevaisuuden valjastaminen itsekkäisiin pyrkimyksiin veronmaksajien rahoilla.

Maailmanlopunsaarnaajat ja pelottelijat pitää jättää omaan arvoonsa. Maailmanlopulla on ympäristöpolitiikassa uhkailtu 1970-luvulta asti. Vieläkään sitä ei näy ja ihmiset unohtavat vanhat ennusteet, kunnes uusista taas uutisoidaan.

Toistaiseksi kaikki uhkakuvat on onnistuttu hoitamaan ilman maailmanlopunsaarnaajien edellyttämiä ankaria rajoituksia ihmisten yksilönvapauksiin ja kaikkien elintason heikentämistä kivikautiselle tasolle. Päinvastoin, uusi teknologia on mahdollistanut pienhiukkasten vähentämisen kaupunki-ilmassa ja esimerkiksi rikin ja typen oksidien päästöjen massiivisen leikkaamisen teollisuusprosesseissa. Taantuminen tarkoittaisi vain lisää päästöjä ja lisää kurjuutta ihmisille.

Ympäristöä ja luontoa pitää suojella realistiselta pohjalta. Siihen tarvitaan innovaatioita, tekniikkaa ja alan tutkijoita. Ennen muuta planeettamme kaipaa jämäkkää ja viisasta politiikkaa. Talouspolitiikan osalta palvelutalous on erinomainen keino lisätä ekologisesti kestävää arvonluontia.

Verkostoihini kuuluu useita energiatekniikan ja luonnonsuojelun asiantuntijoita, joita aion kuunnella eduskunnassa herkällä korvalla. Samalla lupaan vastustaa lähinnä keskustan ja virheiden ajamaa varainsiirtoautomaattia, jota perustellaan energiantuotannon uudistustarpeilla. Se ei hyödytä sen enempää luontoa kuin helsinkiläisiä veronmaksajiakaan.

Kansalaisten elämänlaatua ei pidä heikentää turhaan. Siksi tarvitaan talousosaamiseen, tutkimukseen, teknologiaan ja aitoon luonnonsuojeluun perustuvaa innovatiivista ja realistista politiikkaa. Ongelmat on tehty ratkaistaviksi.

 

 

Koulutukseen panostaminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin

Laadukas koulutus on pienen kansan menestyksen tae. Koulutuksen kautta saadaan edellytyksiä työntekoon ja toimeliaisuutta Suomeen.

Kulttuuri, sivistys ja tutkimus

Ihminen ei elä pelkästään leivästä. Olemme kulttuuriolentoja, jotka kaipaavat arkisen aherruksen rinnalle henkisyyttä: tarinoita, runoutta, filosofiaa, tiedettä ja uskonnollisuutta. Kaikki nämä perimmäisen merkityksellisyyden tunnetta tarjoavat asiat edellyttävät vapautta: ajatuksen, hengen ja tutkimuksen vapautta.

Ilman vapautta ei ole kulttuuria eikä sivistystä. Sivistys on myös sitä, että on avoin uusille vaikutteille ja osaa asettua toisen asemaan, ymmärtää asioita monesta näkökulmasta, ei vain omastaan. Sivistys lisää empatiakykyä ja vieraiden kulttuurien ymmärtämistä.

Suomi on aina ollut osa Eurooppaa ja maamme kulttuuri on olennaisesti eurooppalaista. Aleksis Kivi sai vaikutteita Cervantesilta ja Shakespearelta, Sibelius muun muassa Brucknerilta ja Wagnerilta. Helene Schjerfbeck asui Ranskassa ja Englannissa, opiskeli, imi kansainvälisiä vaikutteita taiteeseensa. Nykykirjailijoistamme Sofi Oksasen menestys selittynee suurelta osin sillä, että Oksanen kirjoittaa Viron, Neuvostoliiton ja Venäjän historiasta ja nykypäivästä omaan perhehistoriaansa nojaten.

Taide on aina ollut kansainvälistä: kansallisromantiikkamme on aikoinaan syntynyt yleiseurooppalaisista vaikutteista. Suomi ei koskaan ole ollut erillinen kulttuurisaareke vaan jatkuvassa dynaamisessa vuoropuhelussa Euroopan suurten keskusten kanssa.

Olen itsekin innokas lukija, pidän teatterista, elokuvista, musiikista, urheilusta, ja tutkimusta tehneenä tietokirjailijana luonnollisesti ymmärrän kirjastolaitoksen ja laadukkaan perustutkimuksen keskeisyyden maamme kukoistavalle kulttuurielämälle. Yliopistojen perusrahoitus on tulevalla hallituskaudella turvattava.

Koulutuksen ja kulttuurin tukeminen on lähellä sydäntäni. Säätelyä ja byrokratiaa purkamalla kulttuurin ja tieteen yksityistä tukemista pitäisi olennaisesti helpottaa, jotta yhteiskunnan tarjoaman tuen rinnalle nousisi mahdollisimman rikas vaihtoehtojen kirjo.

Kansanedustajana kulttuurin tukeminen on minulle suorastaan omantunnonkysymys. Haluan ylläpitää sekä edistää vanhaa ja kunniakasta sivistysporvariperinnettä, joka on valitettavan kauan ollut puolueessamme unohduksissa. Kokoomuksesta on tehtävä vakavasti otettava kulttuuri- ja sivistyspuolue.

Liikkuminen on Suomessa perustuslaillinen oikeus

On kestämätöntä ajaa tehokasta joukkoliikennettä ja sujuvaa yksityisautoilua vastakkain tai vaikeuttaa kumpaakaan liikkumisen muotoa ideologisista syistä. Jokaisen pitää saada valita itselleen sopivin liikkumismuoto.

Liikunta on sijoitus tulevaisuuteen

Terveelliset elämäntavat eivät ole vain kansanterveydellinen vaan myös kansantaloudellinen kysymys. Ihminen elää nykyään entistä pidempään ja siksi onkin tärkeää ennaltaehkäistä vanhuuden vaivoja. Liikunta on tähän tehokas keino, terveellisen ruokavalion ja riittävän levon ohella. Lisäksi hyvä kunto parantaa elämänlaatua.

Käyn säännöllisesti kuntosalilla ja lenkillä, kävelen, pyöräilen, ratsastan ja katson, mitä suuhuni laitan. Ajattelen tätä sijoituksena tulevaisuuteen. Kansalaisen ei tarvitse niin paljon turvautua terveydenhuoltopalveluihin, mikäli hän itse voimiensa rajoissa huolehtii kunnostaan. Liikunta pitää tutkitusti myös mielen virkeänä.

Politiikassa ennaltaehkäisevä työ sairauksien syntymisessä on pitkään ollut mukana. Haluan kuitenkin entisestään edistää kansalaisten liikkumista ja yleensäkin terveellisiä elämäntapoja. Kansanedustajana ajan aktiivisesti kansalaisten liikuntamahdollisuuksien helpottamista.

Urheilujärjestöjen perustaminen ja toiminta tulee tehdä mahdollisimman helpoksi, ja tarpeen vaatiessa niitä voidaan myös tukea, entiseen tapaan. On kuitenkin tärkeää muistaa, että jokainen meistä voi ilman järjestöjäkin hoitaa kuntoaan ja terveyttään. Siihen riittää kävelylenkille tai kuntosalille lähteminen. Liikuntamuotojen kirjo on ilahduttavan laaja ja yksilöllä vapaus valita niistä itselleen sopivat.

Poliitikon tehtävä on mahdollistaa kansalaisten omaehtoinen liikunta- ja virkistystoiminta. Tähän tarvitaan vanhoja metsiä, ulkoilureittejä, luontopolkuja, kansallispuistoja, kaupunkipuistoja, luistinratoja, pyöräteitä ja hiihtolatuja. Näiden mahdollisuuksien kokonaisvaltainen edistäminen on asialistallani korkealla.

Jokainen omin lihasvoimin taitettu kilometri tai nostettu kilogramma on sijoitus tulevaisuuteen. Pitkä, hyvä elämä edellyttää terveitä elämäntapoja. Me suomalaiset olemme urheilukansaa ja luonnossa liikkuminen on aina ollut meille tärkeää. Nämä arvot kantavat kauas ja korkealle: se on erinomainen asia.

Seniorikansalaisten tilannetta on parannettava

Eläkkeestä maksetaan enemmän veroja kuin samasta työtulosta ja taitettu indeksi syö ostovoimaa. Tämä ei ole oikeudenmukaista. Meidän tulee varmistaa, että seniorikansalaisemme saavat ansaitsemansa arvokkaan ja taloudellisesti turvatun vanhuuden sekä tarvitsemansa hyvän ja laadukkaan hoidon.

Seniorikansalaisten asema on turvattava

Me nuoremmat saamme parhaillaan nauttia niistä hedelmistä, jotka jälleenrakentajasukupolvi kovalla työllään aikoinaan kasvatti. Nyt on meidän vuoromme auttaa ja taata heille arvokas ikääntyminen.

Virkeitä ja hyväkuntoisia seniorikansalaisia on enemmän kuin koskaan. He käyttävät varallisuuttaan tavalla, joka työllistää esimerkiksi palvelusektorin yrittäjiä merkittävästi. Siksi eläkkeiden riittävä ostovoima on kaikkien suomalaisten etu. Eläkkeiden ostovoimaa ajan myötä syövä taitettu indeksi ei ole oikein, kuten ei sekään, että samansuuruisesta eläkkeestä maksetaan enemmän veroja kuin palkkatulosta.

Seniorikansalaisten liikkuminen on kansantaloudellisestikin järkevää. Kannatan ilmaista joukkoliikennettä ruuhka-aikojen ulkopuolella yli 65-vuotiaille. Tyhjiä tuoleja on turha kuljettaa.
Ihmiselle on turvattava arvokas elämä lapsuudesta vanhuuteen. Jokainen meistä ansaitsee huolenpitoa ja turvaa. Tästä länsimaisesta ihmisoikeusperinteestä ei tule tinkiä, ei millin vertaa.

Me kaikki vanhenemme ja tarvitsemme jossain vaiheessa huolenpitoa. Se, että vanhustenhoito on laadukasta ja hoidettavan tarpeet huomioivaa, pitäisi olla itsestään selvää. Viime kädessä kyse on ihmisarvoisen elämän turvaamisesta.

Kotihoidon toimivuus ja laatu pitää varmistaa. Ennen kuin ihminen on laitoshoidon tarpeessa, hänelle pitää tarjota riittävät virikepalvelut. Tämä on selvää säästöä, koska näin toimimalla ihminen pysyy pidempään kunnossa. Nyt kotihoito ei ehdi tehdä huonokuntoisten vanhusten tilanteen kartoitusta, vaikka se kuuluisi heidän tehtäviinsä.

Seniorikansalaisille on tarjottava mahdollisuus vuosittaiseen terveystarkastukseen. Varttuneempia ikäluokkia ei terveydenhuollossa saa syrjiä. Asiakkaat pitää hoitaa samalta viivalta iästä riippumatta. Ikäihmisten terveydenhuollon hoito-ohjeistus pitää saada julkiseksi. Myös senioreita on hoidettava hyvin. Kun jaksaminen hiipuu ja omat voimat ehtyvät, olennaista on se, millaista apua on saatavilla. Tämän asian, jos minkä, hoitaminen kunnialla mittaa yhteiskuntamme inhimillisen sivistystason.

Sotavuosina rintamamiehet pyrkivät tilanteesta riippumatta auttamaan taistelutovereitaan loppuun saakka. Ei liene kohtuutonta vaatia nykyisiltä sukupolvilta tämän kunniakkaan periaatteen noudattamista vanhempia sukupolvia kohtaan.

Kaveria ei jätetä.

Poliisien määrää on lisättävä

Suomessa poliisiin luotetaan. Resurssien puutteen takia poliisilta jää töitä tekemättä. Resursseja tulee lisätä ja poliisien pitää näkyä enemmän myös katukuvassa.

Pehmeät kohteet ja sisäinen turvallisuus

Terrorismin torjunnassa on tärkeää muistaa niin sanottujen pehmeiden kohteiden turvaaminen. Poliisit, ensihoitajat, palomiehet, järjestyksenvalvojat, vartijat ja sotilaat ovat viime vuosina alkaneet kiinnostaa terroristeja mahdollisina iskukohteina ja samalla osa heistä joutuu työssään ja jopa vapaa-ajallaan muunkinlaisen väkivallan kohteeksi.

Jihadistiuhkaan liittyen Suomessa on muun muassa esitetty, että varusmiesten ei pitäisi käyttää asepukua liikkuessaan julkisilla paikoilla. Ei voi olla niin, että Suomessa julkisilla paikoilla liikkuvien viranomaisten ja sotilashenkilöiden täytyy varoa osoittamasta virkaansa puvulla tai merkinnöillä. Pehmeiden kohteiden turvaaminen täytyy hoitaa jämerällä puuttumisella terroristiseen liikehdintään.

Tarvitaan siis riittävät resurssit tiedusteluun, poliisin määrärahoihin ja rajavalvontaan. Myös turvapaikkapolitiikka kaipaa mittavaa täysremonttia. Lisäksi univormua käyttäville sisäisen turvallisuuden toimijoille kuuluu samanlainen tehostettu rikosoikeudellinen suoja kuin poliisilla jo on. Suomalaiselle viranomaiselle täytyy taata oikeus kantaa virkapukuaan ylpeydellä ja arvokkuudella.

Työn tekemisen pitää aina olla kannattavaa

Kannustinloukut on purettava ja työn vastaanottaminen pitää tehdä aina yksilölle taloudellisesti kannattavaksi.

Työ syntyy yrityksissä – antaa ideoiden kukoistaa

Yrittäjät ovat maamme moraalista selkärankaa. Suomen menestys on syntynyt monipuolisen yrittäjyyden perinteelle. Se ansaitsee kunnianpalautuksen. Tulevaisuuden menestystarinat syntyvät uusista yrityksistä, jotka ovat alkuun aina pieniä. Itsekin yrittäjänä toimineena tiedostan hyvin aloittelevan pienyrityksen haasteet.

Yrittäjäksi ryhtyminen on usein suuri riski, kun taloudelliset turvaverkot romahtavat. Verottajakin kohtelee aloittelevaa yrittäjää ankarasti. Näin ei pitäisi olla.

Suomalaisen teollisuuden kivijalka valettiin jo ennen sotia pienissä pajoissa, joista osasta kasvoi isoja menestyjiä. Sotien jälkeen valtiovetoinen teollistuminen sai paljon huomiota perinteisen suomalaisen yrittäjyyden jäädessä jalkoihin. Valtiovetoisuuden harha talloi alleen yrittäjyyden hengen.

Moniin Euroopan valtioihin verrattuna pääomaköyhässä Suomessa on erityisen tärkeää, että alkurahoitusta uusille hankkeille on saatavissa muualtakin kuin yrittäjän itsensä tai hänen lähipiirinsä lompakosta. Julkisen pääomarahoituksen vaarana on se, että riskit eivät kohdennu oikein, jolloin turhaa aikaa ja vaivaa menee byrokratian pyörittämiseen.

Sijoittamisen pitää olla kannattavaa. Investoinnit ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa rapistuneet. Asiat voidaan tehdä paljon paremmin. Yritystoimintaan liittyvää verotusta pitää edelleen alentaa siten, että yrityksen nopeasta kasvusta palkitaan. Aloittavan yrityksen kannalta tärkeintä on se, että työehdoista sopiminen on mahdollisimman joustavaa.

Yrittäjän elämä on riskialtista. Hän jää helposti tyhjän päälle, jos yritystoiminta syystä tai toisesta keskeytyy. Yrittäjän sosiaaliturvaa pitääkin parantaa. Konkurssi ei myöskään saa johtaa epäonnistumisen leimaan ja velkavankeuteen. Sen sijaan konkurssi pitää nähdä mahdollisuutena ponnistaa uudelleen jaloilleen.

Uudet menestysideat eivät synny ja jalostu huippuunsa ELY-keskuksen kahvihuoneessa. Ihmisille pitää tarjota mahdollisuuksia parantaa asemaansa ja nostaa elintasoaan. Valtion tehtävä on silloin tarjota riittävä puskuri epäonnistumisten varalta ja muuten pysyä poissa jaloista.

Suomen pitää liittyä Naton jäseneksi

Kannatan Suomen liittymistä Natoon. Suomen turvallisuutta edistetään parhaiten ylläpitämällä hyviä naapurisuhteita Venäjään osana Natoa tasavertaisemmalta pohjalta.

Onko Viron erottava Natosta?

Turvallisuustilanne Itämeren alueella on viime vuosien aikana heikentynyt. Venäjä on toiminnallaan halunnut osoittaa, että sillä on legitiimi oikeus valvoa aluetta: uudet pitkän kantaman ohjukset muun muassa Kaliningradin alueelle, varuskuntien vahvistaminen lähialueillamme ja sotilaskoneiden lennot ilman transpondereita ovat osa valituista toimenpiteistä.

Krimin valtaaminen ja sotiminen Ukrainassa sai länsimaat varpailleen sekä ottamaan käyttöön Venäjän vastaiset talouspakotteet. Luonnollisesti tämä sai Venäjän päättämään vastapakotteista. Turvallisuuden heikkeneminen on myös saanut Naton lähettämään pienen määrän joukkoja Puolaan ja Baltian maihin signaalina siitä, että puolustusyhteisö on viidennen artiklansa mukaisesti valmis puolustamaan alueen maita mahdollisissa konfliktitilanteissa.

Suomi – poliittisen johtonsa vahvalla myötävaikutuksella – on päättänyt olla liittymättä Naton puolustusyhteisöön, huolimatta heikentyneestä turvallisuustilanteesta. Poliittinen johtomme on myös vahvasti ilmaissut, ettei liittyminen ole ajankohtaista ja että Suomella on jo nyt käytössään paras mahdollinen turvallisuusratkaisu.

Leikkikäämme hetki tällä ajatuksella. Jos Suomen linja on paras puolustuksellinen valinta, kun meillä on yhteinen pitkä raja Venäjän kanssa, kuten Virollakin, eikö Baltian maiden, erityisesti naapurimme Viron, kannattaisi luopua Nato-jäsenyydestään?

Kuvitellaan tilanne, jossa Viro jättää puolustusliiton. Voiko kukaan parhaalla tahdollakaan väittää, että Viron turvallisuustilanne tällä muutoksella kohenisi? Että Viroon kohdistuva painostus vähenisi? Että Venäjä parantaisi suhteitaan Viroon, koska Viro olisi poistanut heihin kohdistuvan uhan rajoiltaan?

Vai olisiko pikemminkin luultavaa, että Viro tuntisi itsensä yksinäiseksi ja että painostus sitä kohtaan lisääntyisi? Olisiko maa konfliktitilanteessa ilman turvatakuita paremmassa asemassa kuin osana puolustusyhteisöä?

Jos vastauksesi on hämmentynyttä naureskelua tai ihmettelyä, onko kirjoittajilla kaikki inkkarit kanootissa, kysymme heti perään, miksi ihmeessä emme juuri nyt hakisi Nato-jäsenyyttä. Jäsenyys länsimaisessa puolustusyhteisössä on kuin palovakuutuksen ottaminen: sitä kun ei myönnetä siinä vaiheessa, kun lieskat jo kärventävät nurkkia.

Haikailu jostakin EU-pohjaisesta turvallisuusratkaisusta on niin ikään pelkkää haihattelua: Euroopan Unionista ei rakenneta missään vaiheessa puolustusyhteisöä, sillä länsimailla on jo tätä varten Nato.

Ruotsikaan ei suostu puolustusliittoon Suomen kanssa. Sen ovat merkittävät päättäjät Ruotsin pääministerin johdolla ilmaisseet lukuisia kertoja.

Tämä vakava keskustelu on vihdoinkin aloitettava: Suomen kansalla on oikeus odottaa ja velvollisuus vaatia päättäjiltä avoimuutta, johtajuutta ja johdonmukaisuutta.

Me allekirjoittaneet kannatamme Suomen liittymistä Naton jäseneksi.