fbpx

Helsingin tornitalo-strategia

Uusi Suomi Puheenvuoro 28.3.2017

Asuntopolitiikkaan muutos  osa 2:

Lähes jokainen Helsingin kunnallispoliittista päätöksentekoa seuraava törmää erikoiseen ilmiöön, joka on jatkunut vuodesta toiseen.

Kyse on niin kutsutusta kaupunkisuunnittelumafiasta. Kaupungin kaavoituksesta vastaavat virkamiehet, arkkitehdit ja kaupunginsuunnittelijat ovat omaksuneet kulttuurin, jossa kaupungin siluetti ja ulkomuotoseikat ovat painaneet huomattavasti enemmän kuin asuntojen rakentamisen määrä, karanneet neliöhinnat tai vuokra-asumisen kalleus.

Yksikään poliittinen puolue tai poliittinen toimija ei ole tehnyt päätöstä, että Helsingissä pitää rakentaa matalasti ja tehottomasti. Tästä huolimatta korkeampia rakennuksia on rakennettu kaupunkiin vain ja ainoastaan maamerkkeinä. Yksi sinne toinen tänne. Jokainen poliittinen päätöksentekijä, jonka poliittinen puolue istuttaa osaksi kaupunginsuunnittelua, törmää tähän asiaan.

On jossain määrin ymmärrettävää, että kantakaupungin keskeiseen miljööseen tornitalot sopivat heikommin, esimerkiksi Suurkirkon historiallinen ja arvokas ympäristö on toki syytä säilyttää entisellään. Sen sijaan mikään poliittinen taho ei aseta etusijalle matalaa rakentamista esimerkiksi Helsingin niemen keskiössä, kuten Pasilassa, Ilmalassa tai Arabianrannassa.

Jos poliittisilta puolueilta kysytään, varsinkin näin vaalien alla, kaikki kannattavat tiheää ja korkeaa rakentamista, erityisesti ratojen varteen. Mutta heti kun vaalit ovat ohi, poliitikot luovuttavat vallan uudelleen virkamiehille. Korkealle rakentamisesta, tornitaloista, ei haluta keskustella. Niitä ei suunnitella, kaavoiteta tai rakennuteta. Poliittisten päätöksentekijöiden yli on onnistuttu kävelemään.

Tähän on kerta kaikkiaan tultava muutos!

Helsingin kaupungin on yhteisellä poliittisella päätöksellä laadittava tornitalostrategia. Kattava suunnitelma, jolla päätetään pikemminkin vähimmäiskerroslukumäärästä kuin päinvastaisesta, nykyään vallitsevasta käytännöstä.

Helsinkiläisten suurin murhe on asumisen kalleus, riippumatta siitä, onko kyseessä vuokralla asuminen tai omistaminen. Tähän ei löydy muuta järkevää lääkettä kuin tehokas rakentaminen ylöspäin. Pientalokaavailut esimerkiksi Sipooseen eivät riitä ratkaisemaan ongelmaa. Kyse on myös ympäristöystävällisestä teosta: tehokas rakentaminen mahdollistaa hyvät ja laajat ulkoilualueet, keskitetyt liikenneratkaisut ja asukasystävälliset kävelyalueet.

Samalla kaupunki voi myös joko lisätä maankäytön tulojaan tai ohjata tehokkaan kaavoittamisen tulot matalampaan neliöhintaan rakennetulle neliölle: kumpaan tahansa ratkaisuun päädytäänkin, edistetään sillä helsinkiläisten asiaa.

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi

Leave a Comment