Paasikiven linja ja Nato

Näiden vaalien alla Juho Kusti Paasikiven jättämät merkinnät historiaan ovat erityisen tärkeitä kerrata: mitä mieltä Paasikivi olisi siitä, että Suomi suojautuu Venäjältä ja tekee sen liittoutumalla sotilaallisesti? Paasikivi oli kansallismielinen fennomaani ja kyllin rohkea muuttamaan elämänsä varrella ulkopoliittisia näkemyksiään, jos katsoi sen Suomen turvallisuudelle hyväksi.

Paasikivi ei myöskään elättänyt mitään harhaluuloja Venäjästä, Putinin rajansiirtosuunnitelmat eivät varmasti olisi olleet hänelle yllätys. Paasikiven Nato-kantaa ei tietenkään tämän päivän kontekstissa voi varmasti tuntea, mutta siitä voi hyvinkin tehdä erittäin valistuneen arvauksen Paasikiven tekemien linjavalintojen perusteella.

Sotilasliitot eivät olleet Paasikivelle vieras asia, niitä Paasikivi suunnitteli useaan otteeseen, kumppanit olisivat olleet lännestä ja aina oli tarkoituksena Suomen puolustaminen itää vastaan. Siksi on oikeutettua sanoa, että tämän päivän Paasikivi olisi valinnut liittoutumisen Naton kanssa.

Presidentti Paasikivi käytti länttä eli Natoa puolustaessaan Suomen etua. Pariisin rauhansopimuksen 1948 jälkeen Neuvosto-Venäjä yritti puuttua Suomen politiikkaan vastoin rauhansopimuksen ehtoja. Koska Pariisin rauhansopimuksen allekirjoittajia olivat myös USA, Englanti ja Ranska, Paasikivi tiukan paikan tullen vetosi näihin maihin, ettei Neuvostoliitto saa oikeutta muuttaa sopimuksen tulkintaa. Itse asiassa, kulissien takana, Paasikivi liittoutui Nato-maiden kanssa. Se oli Paasikiven linja.

Ja Neuvostoliitto kyllä tiesi sen.

Vaikka useimmat nykyään yleistävät termin "Paasikiven-Kekkosen linja" koskemaan molempia presidenttejä (onhan siinä molempien nimet!), ei asia kuitenkaan todellisuudessa ole näin. Paasikiven toimintamalli perustui kokemukseen siitä, kuinka suuriruhtinaskunta Suomi itsenäistetään. Nimitys "Paasikiven-Kekkosen linja" on paljon raadollisempi, se johtuu siitä, että Kekkoselle haluttiin siirtää Paasikiven kansansuosio.

Paasikivi ei olisi koskaan hyväksynyt Kekkosen lipsumista itsenäisyyden perusteista. Kun Kekkonen noudatti “Paasikiven-Kekkosen linjaa", niin Neuvostoliiton painostusta kyllä vastustettiin, mutta toisaalta samanaikaisesti astuivat kuvaan Reporadio, suomettuminen, mies-ja-ääni –taistolaisuus sekä poliittinen korruptio ja hämärät rahavirrat.

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi