Koskiensuojelun perusasiat kuntoon

Ympäristöpolitiikassa on Suomessa paljon tehtävää. Lähtökohta tietysti on puhtaan ympäristömme säilyttäminen tulevia sukupolvia varten. Maalaisjärjellä ajateltuna ne asiat, joissa taloudelliset ja luontoarvot eivät ole ristiriidassa, pitäisi hoitaa ympäristöpolitiikassa alta pois ensimmäisenä. Niissä ei pitäisi syntyä poliittisia erimielisyyksiä. Koskiensuojelussa kannattaa aloittaa laittamalla perusasiat kuntoon.

Hölmöintä ympäristöpolitiikkaa on se, että luontoa pilataan verovaroin tai tulkitsemalla lakipykäliä kuin piru raamattua. Keskusteltuamme biologien ja muiden asiantuntijoiden kanssa olemme ymmärtäneet, että tällaisia kysymyksiä on Suomessa useita. Tässä yksi esimerkki.

Suomessa mm. museovirasto on hyvässä uskossa suojellut patoalueita. On toki tärkeää, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmat alueet säilyvät mahdollisuuksien mukaan ennallaan, mutta perusteet patojen säilyttämiselle alkuperäisen luonnon kustannuksella ovat perin ontot. Padoilla ei ole taloudellista merkitystä ja ympäristö saattaa muuttua viihtyisämmäksi veden virratessa vapaasti. Patojen purkaminen tai madaltaminen on mielestämme mahdollista sovittaa ympäristöön ilman kulttuurihistoriallisen merkittävyyden katoamista. Fyysinen pato on vain pieni osa rakennettua kokonaisuutta.

Suomessa joet ovat enimmäkseen kahlittuja,  virtavettä vaativat kalat ja jokien luontaisesta dynamiikasta eri tavoin riippuvainen lajisto on harvinaistunut, kun aiemmin voimakkaasti ympäristöönsä vaikuttavat vesivirrat ovat hidastuneet. Vapaiden virtavesien varjeleminen on tärkeimpiä asioita suomalaisen luonnon suojelemisessa, eikä vähiten siksi, että kalakannat ja olennainen osa jokivarsien historiallista kalastustraditiota käytännössä tuhottiin rakentamisen myötä. On kestämätön tilanne, mikäli lainsäädäntömme ja museovirasto estävät alkuperäisen luonnontilan palauttamisen, vaikka paikalliset päättäjät ja asianomaiset haluaisivat muutosta.

Vantaanjoki kuuluu koko Uudellemaalle

Tunnetuin esimerkki tällaisesta padosta on Vantaanjoen pato Helsingissä. Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas ja Helsingin kaupungin Yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja Jarmo Nieminen ja virkistyskalastaja Jasper Pääkkönen ovat tehneet paljon arvokasta työtä Vantaanjoen padon asiassa sen noustua kiitettävän aktiivisessa kansalaiskeskustelussa esiin.

Näemme, että Vantaankosken tila on koko Uudenmaan, ei pelkästään Helsingin kysymys. Vaelluskalojen nousu ja kalakantojen elpyminen olisi hyvä koko yläjuoksulle aina Etelä-Hämettä myöten. Vaelluskalojen esteiden poisto tekisi mahdolliseksi nopeasti myös laajemman virkistyskalastuksen ja turismin edistämisen koko jokivarressa. Esimerkiksi Tukholman keskustassa pelkkä kalastajien touhujen seuraaminen kiinnostaa – puhumattakaan joesta nousevista jalokaloista, joita harva turisti on elävänä luonnossa nähnyt. Suomen puhdas luonto ja monipuoliset virkistysmahdollisuudet myös pääkaupunkiseudun tuntumassa ovat suurimmat ja kestävimmät valttimme matkailijoiden houkuttelemiseksi.

Museovirasto on valitettavan usein ollut Suomessa byrokraattinen jarru moneen suuntaan. Mielestämme museoviraston ja poliittisten päättäjien tulee laittaa ympäristöarvot ja elävä luonto etusijalle kulttuurihistoriallisiin arvoihin nähden ja kuunneltava biologeja sekä kiitettävää ja pyyteetöntä työtä tekeviä aktiivisia kansalaisia. Meidän on varjeltava harvinaiseksi käyneitä vapaita  virtavesiämme.


Atte Kaleva
eduskuntavaaliehdokas, luontoharrastaja
www.attekaleva.fi
Kokoomus, Uusimaa


Janne Heikkinen
eduskuntavaaliehdokas, virkistyskalastaja
Kokoomus, Oulun vaalipiiri